Suomalaiset kuskeina

Me suomalaiset tunnemme toisemme töykeinä ja itsepäisinä kuskeina, jotka luottavat omiin ajotaitoihinsa, mutta toisten autoilijoiden kaahailu arvailuttaa ja pelottaa. Eteen hyppivät hirvet, häikäisevä aurinko tai rattiin nukahtaminen ei suomalaisia huoleta – eniten suomalaisessa liikenteessä pelätään kanssa-autoilijoiden käyttäytymistä, kuten vaarallisia ohituksia, ylinopeutta sekä liian lyhyitä turvavälejä. Iäkkäämmät autoilijat ja naiset nähdään vaarallisempina autoilijoina, kuin nuoret kuskit ja miehet.Monia autoilijoita myös huolestuttaa kuluneilla kesärenkailla ajaminen ja vesiliirtoon päätyminen. Positiviista kyseisessä pelossa on se, että se todistaa ihmisten ymmärtävän ja sisäistävän renkaiden kunnon ja vesiliirtovaaran yhteyden. Kesäisin joka seitsemäs tapahtuva onnettomuus johtuu tavalla tai toisella renkaista. Syy on liian suurissa kulumissa, väärässä renkaiden ilmanpaineessa tai siinä, että ajetaan sekarenkailla. Suomalaisia itseään ärsyttää etenkin toisten autojen takapuskurissa nuuhkiminen. Se aiheuttaa myös suuren osan maassamme tapahtuvista kolareista ja silti valitettavan moni autoilija harrastaa sitä.

Puolet suomalaisista ajaa liian nopeaa

LähiTapiola suoritti Arjen katsaus -nimisen kyselytutkimuksen, jossa selvisi, että autoilevista suomalaisista yli 60 prosenttia kertoo ajaneensa ylinopeutta viimeisen vuoden aikana. 34 prosenttia kieltää ajaneensa ylinopeutta ollenkaan. Ylinopeutta ajavista miehet vaikuttivat ajavan ylinopeutta naisia useammin – hyviä syitä ajaa ylinopeutta olivat tutkimuksen perusteella hyvät ajo-olosuhteet, hiljainen tie ja liian alhainen nopeusrajoitus. 30 prosenttia vastanneista ei hyväksynyt ylinopeuden ajamista missään olosuhteissa. Kyselyn mukaan suomalaiset pyrkivät ajamaan tietyn verran ylinopeutta sen mukaan, minkälaisen rangaistuksen siitä saisi. Toisin sanoen he pitävät nopeuden sillä tasolla, että siitä kiinni jäädessään he selviäisivät vain huomautuksella. Esim. vastaajista 51 prosenttia myönsi ajavansa vain pientä ylinopeutta, jotta pelkkä huomautus riittäisi. Kuitenkin jopa 11 prosenttia kertoi ajavansa sellaista ylinopeutta, josta selviäisi rikesakolla. On hyvin huolestuttavaa, että puolet suomalaista myöntävät ajavansa yleensä ylinopeutta – määrä kun vain kasvaa, kun lukuun lisää vielä sen määrän, joka ei ylinopeuden ajamista kyselyssä myöntänyt. Nykyaikaiset autot kun ovat siitä myös hankalia, että ne saattavat hämärtää käsitystä ajettavasta nopeudesta hyvien ajo-ominaisuuksiensa vuoksi. Tätä kutsutaan vauhtisokeudeksi, joka tarkoittaa sitä, että kuljettaja ei ajaessaan tunnista eikä ymmärrä riskin läsnäoloa.Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin noin 250 kuolonkolaria, joista yli kolmannes johtuu ylinopeudesta tai liian suuresta tilannenopeudesta. Ei voi väittää muutenkaan, etteikö nopeus olisi yksiä suurimpia tekijöitä liikenteessä. Nopeuserot huomaa parhaiten ollessa jalankulkijan tai pyöräilijän roolissa – jalkakäytävällä seistessä ero 40 tai 50 kilometrin tuntinopeudella ohi ajavassa autossa voi tuntua isolta. Autoilija itse luultavasti huomaa eron vasta, kun joutuu äkillisesti jarruttamaan. Pienikin ylinopeus nimittäin pidentää jarrutusmatkaa suuresti – nopeusrajoituksilla on siis syynsä.

Puolet suomalaisista ajaa liian nopeaa

Kyselytutkimuksen mukaan eniten hyväksytyimmät syyt ajaa ylinopeutta ovat hyvät ajo-olosuhteet 44 prosentilla ja hiljainen tie 42 prosentilla. Myös omasta mielestä liian alhaiselta tuntuva nopeusrajoitus oikeuttaa suomalaisten mielestä nostamaan nopeutta omatoimisesti. Näin myönsi ainakin 10 prosenttia vastanneista. Muita syitä ylinopeuden ajamiselle olivat tuttu tieosuus, turvallinen auto ja kiire.Hassua tässä on se, että suurin osa autoilijoista ovat sitä mieltä, että ajonopeus on suurempi ja tärkeämpi turvallisuustekijä kuin se, mitkä renkaat, etenkin talvirenkaat, autoon valitaan. Vaaroista ollaan siis hyvin tietoisia, mutta itsevarmuutta suomalaisilta kuskeilta löytyy liikaa – jokainen kokee olevansa tarpeeksi taitava ajamaan omilla ehdoillaan ja nopeuksillaan.Tähän kyseiseen kyselyyn vastasi 1006 ihmistä 2.3.-8.3.2018 välisenä aikana: vastanneet edustavat suomalaisia 15-74 -vuotiaita.